Heippa taas! Päivitän lyhyesti, vaikkei mitään mullistavaa olekaan tapahtunut. Kävin taas kontrollissa ja tämä mid-course correction kalvoni 10 (tai 28:s kalvo, jos lasketaan mukaan myös ensimmäisen setin 18 kalvoa), todettiin ihan hyvin istuvaksi. Jatkan edelleen kalvojen vaihtoa 10 päivän välein Acceledentin kanssa, koska kulmahampaan kääntöliike on kesken. Edistys on hidasta, vain kuvia vertaamalla uskon, että jotain ylipäätään tapahtuu. Hankala yläkulmahampaani on yhä hiukan rotaatiosta jäljessä ja toisen uusintakuvauksen tarve häilyy ilmassa, mutta vielä sitä ei tarvita.
Hampaani olivat edelliskerrasta siirtyneet reippaasti, koskapa IPR tarvetta oli taas. Välit olivat tällä kertaa jopa niin tiukat, että"hiekkapaperi" jäi ikävän tuntuisesti kiinni muutaman kerran ja ikeneeni tuli pieni haava. Veri värjää muuten hampaat vinkeiksi kalvoihin valuessaan.
Yleisesti ottaen olen koti- ja ystäväpiireissä ollessani kalvoihini jo varsin hyvin tottunut (kuten tässä vaiheessa kai kuuluisi ollakin), enkä koe niiden asettamaa ruokailurumbaakaan enää kovin hankalaksi. Useimmiten puhun ja nauran varsin vapautuneesti ja normaalisti kalvojen olemassaoloa ajattelematta. Mutta nyt, ehkä lähestyvän töihinpaluun myötä, on alkanut tulla myös näitä kiusallisen olon päiviä, jolloin koen yhtäkkiä kalvot kauhean näkyviksi ja rumiksi, ja huomaan etenkin vieraampien ihmisten kanssa puhuessani vältteleväni asennoillani ja puhetekniikallani kalvojen käytön paljastamista. En myöskään halua hymyillä suuresti varsinkaan hyvässä valaistuksessa, ja valoahan kevätpäivinä riittää.
Osa tästä uudelleen alkaneesta ujoudesta voi johtua siitäkin, että alkuaikoina kalvot tekivät hampaistani tavallaan kauniimmat, eli levensivät hymyäni ja "pullistivat" sisään kallistuneita etuhampaitani. Nyt etuhampaani ovat mielestäni ihan kivat ilman kalvoja, kun taas kalvojen kanssa hampaat näyttävät jo turhankin "paksuilta", eivätkä enää minulta. Ja tämä oma identiteetin muutos lienee se toinen avainsana - hampaat näyttävät kullä koko ajan paremmilta kuvissa, mutta en ole ihan varma, näyttääkö peilikuvani kokonaisuudessaan. Jotenkin kasvojen muut virheet korostuvat nyt eri tavalla, kun hampaat eivät vie huomiota samalla tavalla. Tai ehkä ilmeeni ovat erilaisia erilaisilla hampailla. Joka tapauksessa, kaikki muutos vaatii näemmä oman totuttelunsa, vaikka muutos olisi hyvääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti