Olen tässä koonnut perhekuviani valokuvakirjaksi ja havainnut seuraavaa: invisalign ei näy tavallisissa kuvissa, joissa hymyilen tai olen muuten luonnollisesti suu vähän auki tms. Sen sijaan olen selvästi poikkeavan näköinen niissä kuvissa, joissa yritän peitellä invisalign-hoitoani pitämällä väkisin suutani kiinni. Siis sekä niissä kuvissa, joissa olen vakavana (olen nykyään usein seurassakin vakavana, koska se on huulille rentouttavin asento kalvojen kera..), että erityisesti niissä kuvissa, joissa yritän hymyillä suu kiinni.
Yrgh. Koska huulet ainakin minulla (etenkin hymyillessä) vähän tarttuvat otepintoihin, power ridge- reunaan ja koska kalvo kaikkinensa törröttää suustani vähän ulospäin, on koko suuni seutu hieman pullottava ja kummallisen näköinen etenkin, jos minua hymyilyttäisi, mutta yritän olla hymyilemättä suu auki. Estetiikkaa ei ainakaan yhtään paranna se, että vasen ulompi etuhampaani on tässä vaiheessa hoitoa reilusti ulospäin törröllään, ja näkyy huulteni välistä suu kiinni hymyillessäni. Tulee mieleen jokin epäsymmetrinen lisko tai lohikäärme...
Tarinan opetus: invisalignin peittely on näkyvämpää, kuin luonnollinen oleminen invisalignin kera.
Hammasfiksaatiosta sitten, olen muuttunut hoitoni myötä myös muiden hampaiden tarkkailijaksi. En tajunnutkaan, miten monella suomalaisella, minusta kauniin hymyn omaavalla henkilöllä on itse asiassa vinot, osittain päällekkäiset tai ristikkäiset tai muuten vain epäsymmetriset hampaat. En vaan koskaan aiemmin huomannut asiaa. Ei se tietenkään vähennä heidän hymyjensä kauneutta, ehkä tekee sen vain persoonallisemmaksi.
Täällä kun lasten ja nuorten oikomishoito ilman terveydellisiä syitä ei ole rutiinia, ihmisiä ei (mallit ja vastaavat poislukien) taida oikeasti täydellisen suorat hampaat tai hampaat ylipäätään niin paljon kiinnostaa. Ja ei minuakaan ennen, ei todellakaan, kun nyt katselen ennen-otoksista millaisilla hampailla olen koko aikuisikäni esiintynyt. Puistatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti